Joulu Maltalla

On taas tullut viime aikoina vähän laiskasti tätä blogia päiviteltyä. Jos nyt sitten aloittaisin ensin kertomalla ensimmäisestä joulustani Maltalla ja yleensäkin ulkomailla, vaikka kuvat Sofian vierailustakin on vielä tänne blogiin laittamatta.

Siskoni Anni siis tuli jouluksi tänne Maltalle käymään, jottei tarvinnut ihan yksin joulua viettää. Toki työkaveritkin järjestivät jonkinlaisen jouluillallisen niille, jotka eivät menneet kotiin jouluksi, mutta siihen en tällä kertaa osallistunut. Anni saapui Maltalle jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä ja oli täällä 4 kokonaista päivää. Melko lyhyt reissu siis tällä kertaa, mutta ehti siinä 4 päivässäkin ihan hyvin asioita tehdä, kun tässä aika lähistöllä kuitenkin päivät vietettiin.

Joulupäivän aamulla katsoimme ensin jouluelokuvan ja lähdimme sitten kävelemään ympäri St. Juliansia. Jouluksi sattui ihme kyllä ihan loistavat ilmat. Muuten täällä on pari viime kuukautta ollut lähinnä pilvistä ja tuulista ja ollut melko kylmäkin, mutta koko Annin loman ajan täällä paistoi aurinko ja päivisin lämpötilat olivat noin 20 asteessa.

Kävelyllä tuli rantakadulla haahuilun lisäksi käytyä katsomassa paria kulkukissojen majapaikkaa. Cat villagessa ei tällä kertaa ollut yhtäkään kissaa, mutta Exiles-rannalla sijaitsevassa kissojen majapaikassa oli oikein lauma kissoja ja heittelimme niille muutaman herkkutikun. Ruokaakin näkyi kissoilla olevan ihan mukavasti jouluksi.

Myöhemmin söimme kokkailemani jouluaterian. En edes viitsinyt lähteä yrittämään mitään perinteisiä suomalaisia jouluruokia ja vielä vähemmän maltalaisia, joten kehittelin sitten vain ihan oman menun. Pääruuaksi oli perunahomejuustovuokaa, fetapiirakkaa, perunasalaattia, täytettyjä herkkusieniä, salaattia ja limppua.

Astiastokin oikein juhlallinen kun ei täällä asunnossa edes viinilaseja ole

Jälkiruuaksi olin ostanut kaupasta italiasta peräisin olevan joulukakun panettonen, joita käsittääkseni ihan maltalaisetkin syövät paljon joulun aikaan. Lisäksi olin kokkaillut brownieita ja sitrunaamarenkikakkua ja lisäksi tarjolla oli toki karkkeja sekä Suomesta tuotuja pipareita. Panettone osoittautui ihan ylimakeaksi ja suurin osa lensikin roskiin, mutta sitruunamarenkikakku oli sellainen, että ehdottomasti kokkailen kyllä uudestaan joskus. Seuraavalla kerralla tosin toivottavasti sähkövatkaimen kanssa, sillä marengin käsin vatkaaminen oli melkoista tuskaa.

Illalla lähdimme sitten vielä käymään Annin kanssa baareissa sillä olihan se kuuluisa Pacevillen yöelämäkin esiteltävä. Mukaan liittyivät myöhemmin vielä poikaystäväni sekä pari hänen kaveriaan ja ilta oli ihan hauska.

Kuvaa Pacevillen jouluvaloista maistiaiseksi övereistä joulukoristeista, joita täällä harrastetaan

Seuraavana päivänä lähdimme käymään Vallettassa. Käveleskelimme Vallettassa vain ympäriinsä ja kävimme muutamissa vaatekaupoissa sekä parissa puutarhassa. Olisin myös halunnut käydä Vallettassa sijaitsevassa Saint John's katedraalissa, jonka pitäisi olla sisältä todella hienoin näköinen, mutta sisäänpääsymaksu olisi ollut huimat 10 euroa niin jätimme sitten väliin. Vallettasta sitten huristelimme lautalla Sliemaan, jossa kävimme vielä illallisella. Olin haaveillut Compassin sienirisotosta ties kuinka pitkään, mutta toki sitten kun sinne vihdoin päädyttiin syömään niin sienipitsa veikin voiton.

Samasta kohden otettu kuva tainnut olla täällä blogissa ennenkin

Tiistaina lähdimme aikaisin Sliemaan, sillä Annilla piti olla tatuointiaika klo 12. Jotenkin kummasti kuitenkin kun tatuointiliikkeeseen saavuimme, niin tatuoija olikin unohtanut koko ajan ja oli tatuoimassa jo toista ihmistä. Hän lupasi vänkäämisen jälkeen yrittää sovittaa ajan samalle päivälle ja laittaa puolen tunnin päästä viestiä onnistuiko, joten jäimme Sliemaan shoppailemaan ja yhden ravintolan terassillakin kävimme istuskelemassa, kun aurinkokin paisteli niin mukavasti.

Muutaman tunnin kuluttua viestiä tatuoijalta ei ollut vaan vieläkään saapunut, joten lähdimme sitten kotiini levähtämään. Lopulta noin viiden tunnin päästä liikkessä käynnin jälkeen tuli tatuoijalta viestiä, että tatuointi onnistuisi noin puolen tunnin päästä. Oli jo vähän maku koko paikkaan mennyt, mutta lähdimme sitten kuitenkin vielä Sliemaan katsastamaan josko tatuointi tällä kertaa onnistuisi. Onnistuihan se onneksi ja tatuoija jopa vihdoinkin pyyteli anteeksi sekoiluaan. Illalla tatuoinnin jälkeen oli ajatuksena vielä lähteä johonkin istuskelemaan, mutta aikaisen herätyksen jälkeen tulikin sitten vain nukahdettua sohvalle alkuillasta.

Sliemassa ja St. Juliansissa kun oli tullut jo tarpeeksi pyörittyä, niin viimeisenä päivänä halusimme sitten vielä lähteä johonkin vähän kauemmas. Pohdiskelimme risteily ja bussikiertoajelun välillä kummalle lähtisimme. Lopulta sitten päädyimme jättämään risteilyn kesälle ja lähdimme kiertämään saaren pohjoispuolta bussilla. Turistibussissa tuli kyllä harvinaisen turistimainen olo, mutta kätevästihän sillä pääsi kiertämään useamman nähtävyyden puolikkaan päivän aikana.

Pysähdyimme ensin Mostaan katselemaan rotundaa, josta olenkin jo aiemmin laittanut kuvia, ja käymään The Cake Box -nimisessä kahvilassa, josta saa muun muassa montaa laatua ihania (joskin hieman ylimakeita) kuppikakkuja. Mostan jälkeen hyppäsimme seuraavan kerra pois kyydistä Mdinassa, jossa kävimme vain käveleskelemässä ympäriinsä.

Mdinan portti kuvassa, tässä kohden on Game of Thronesiakin kuvattu

Uuden kännykän panoramatoimintoa testailin Mdinan näköalapaikalla, klikkaamalla kuvan saa suuremmaksi

Seuraavana pysäkkinä oli sitten Golden Bay. Uimiseen lämpötilat eivät ihan nyt näin talvella riitä, mutta olihan siellä rannalla silti muutama turisti ottamassa aurinkoa tai menossa uimaan. Itse tyydyimme vain maisemien katseluun.

Golden Bay

Riviera Bay

Viimeisenä sitten jäimme vielä Bugibbaan, jossa kävimme vain lähinnä vähän kävelemässä ja syömässä. Tälle viimeiselle illalle oli taas suunnitelmana käydä jossakin St. Juliansissa vielä myöhemmin istuskelemassa, mutta taas kerran väsymys vei voiton. 

Torstaina Annilla sitten lähtikin jo aamulla lento takaisin Suomeen päin, joten emme ehtineet muuta tehdä kuin matkata lentokentälle. Sopivasti sitten lähtöpäivänä sääkin muuttui taas pilviseksi ja vilpoisaksi.

Piti ihan talvitakkikin käydä ostamassa, kun täällä on viimeaikoina ollut niin kylmä. Lämpotilat ovat pahimmillan laskeneet johonkin +8 asteeseen, mutta kostean ilman ja kylmän tuulen takia lämpötilan tuntu on välillä ollut miinuksenkin puolella. Asiaa ei yhtään helpota se, että keskuslämmityksen puuttuessa näissä kivisissä ja eristämättömissä asunnoissakin on niin kylmä, että muun muassa varpaat ja sormet tuntuvat usein olevan syväjäässä. Oman pienen asuntoni saa sentään suht nopeasti siedettävän lämpöiseksi ilmanlämpöpumpun avulla jos ei huvita olla jatkuvasti vilttiin kietoutuneena, mutta poikaystävän kolmikerroksista asuntoa ei kyllä lämmitetä niin millään ja luulisin lämpötilan olevan jossakin 15 asteen paikkeilla. Vaikka kesän helteillä odotinkin talvea, niin nyt olen kyllä jo saanut tarpeekseni tästä talvesta ja ottaisin mielelläni vaikka ne tappohelteet takaisin.